Luonnonuskonnot Hindulaisuus Buddhalaisuus Taolaisuus Kungfutselaisuus Shintolaisuus Juutalaisuus Islam
LUONNONUSKONTOJEN - OMINAISPIIRTEITÄ VARHAISKANTAISTEN, KIRJOITUKSETTOMIEN KULTTUURIEN USKONNOT
DOES NOT HAVE A HOLY BOOK
Religions that do not have their own holy book are called natural religions. These religions originated before the invention of literacy and have often maintained their connection to technically higher cultures at a distance, often due to their geographically remote status. The best-known indigenous peoples alive today are the Aboriginal people of Australia, the Navajians of North America, the indigenous peoples of Siberia and the Bushmannians of Africa, Canadian Inuit and the Maori of New Zealand. The religion of the ancient Finns was also natural religion. Natural religions are not all the same, but their belief tradition and habits can be very different. However, they have many things in common:
Oral tradition as a force for community
Because sacred texts could not be created in writing, all religious tradition material had to be passed on orally to the next generation and stored in memory. Oral tradition formed gradually poetic, as it was easier to remember and recall when necessary.
RITUALS, RITES
Knowledge of the content of myths was needed to organize various rituals. Every community had a sage-shaman with respect for the community and an absolute position of authority. He was a specialist in rituals and a performer of them. These schematic activities could be organized, for example, to appease gods or spirits, to give thanks for a good prey ( sacrificial rituals ) or when a child was born into a family, a young person's transition from childhood to adulthood ( initiation ), man and woman began living as a couple or when someone died. The latter are called transition disputes.
The cycle of the year involved a lot of rituals, especially in agricultural crops, when the sowing work began and in connection with harvesting ( calendar rites ).
Rituals required community and the individual needed community to protect them. Even death did not remove a person from community membership permanently, but the deceased was considered to be still following the life of his own family and tribe. The ancestors had to be treated with respect, which was evident in the funeral rituals and the commemoration of the deceased later. According to the deceased, very valuable necessities and food might be placed in the grave for a future life. With these actions, the surviving relatives also wanted to ensure their own happiness. If the deceased was not happy with his treatment, he was believed to be causing something bad.
MANA, YLILUONNOLLINEN VOIMA
Manalla, joka ymmärretään yliluonnolliseksi voimaksi, suojauduttiin pahoja yliluonnollisia voimia vastaan. Manaa voi olla määrätyissä paikoissa: erikoisissa kivissä, lähteissä, puissa, eläimissä , esim. suomalaisille karhu oli pyhä eläin. Heimopäälliköissä ja samaaneissa oli manaa, jonka voimalla he pystyivät parantamaan tai hallitsemaan , olemaan yhteydessä yliluonnollisten voimien kanssa. Suomalaisessa perinteessä sana väki on mana-käsitteen vastine. (väkipyörä, väellä ja voimalla). Jotkut uskovat edelleenkin amulettien tuovan hyvää onnea ja pitävät niitä mukanaan. Amuletti sisältää siis manaa. Ilman manaa ei voinut harjoittaa magiaa eli yliluonnollisten voimien pakottamista toimimaan halutulla tavalla. Magiaa tarvittiin moneen asiaan. Loitsuissakin oli manaa ja niitä voitiin käyttää kala- tai metsästysonnen saamiseen. Loitsuilla pidettiin pahat henget kurissa ja houkuteltiin onnea lähelle. Joskus loitsuilla haluttiin pahaa toisille, silloin puhutaan mustasta magiasta.
Ihmiset, eläimet tai paikat, joissa uskottiin olevan manaa, olivat tabuja. Tabuun sisältyy myös pyhän läsnäolo. Jos joku oli tabu, siihen ei ollut lupa koskea, koska mana saattoi virrata pois ja vahingoittaa koskijaa. Tabusäännön rikkojan oli suoritettava uhritoimitus itsensä ja heimonsa puolesta.
Ihminen on aina esittänyt kysymyksen: Miten maailma, ihmiset, kasvit ja eläimet ovat syntyneet? Miksi ukkonen jylisee, miksi aurinko paistaa? Alkuperäiskansoilla oli näihin vastauksensa. Tällaisia kertomuksia kutsutaan myyteiksi. Suomalainen myytti kertoi , että maailma oli syntynyt rikkoutuneesta sotkan munasta.
PANTEISTINEN JUMALAKÄSITYS
Jumaluuden uskotaan olevan persoonaton voima, joka esiintyy kaikkialla luonnossa. Intiaanien oli vaikeaa ymmärtää, että joku tahtoo omistaa maata . Luonnon sieluttaminen eli animismi oli tyypillistä luonnonuskonnoissa. Intiaanit puhuivat äiti maasta, suomalaiset maaemosta. Erilaisilla luonnon paikoilla: kivillä, lähteillä, metsällä, tähdillä, ym. oli omat henkiolentonsa, jotka olivat todellisia näiden paikkojen omistajia eli haltijoita.
Luonnonuskontojen kannattajia on tällä hetkellä noin 370 miljoonaa eli 3 % maailman väestöstä.