Sapatin tausta
(2.Moos. 20:8-11)
" Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi,
mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi.
Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen. "
Lepopäivän tarve kerran viikossa perustellaan Jumalan lepäämisellä luomistyönsä jälkeen. Sapatin viettäminen on sisällytetty kymmeneen käskyyn.
3. käsky: PYHITÄ LEPOPÄIVÄ
Juutalaisille sapatti merkitsee myös päivää, jolloin he vapautuivat Egyptin orjuudesta.
Kuvassa mies tarkastaa kellosta, että sapatti on alkanut. Joskus miespuoliset lähtevät synagogaan lyhyeen jumalanpalvelukseen ja palaavat sitten sapattiaterialle.
Sapatin vietto
Sapatti on sekä kodin että synagogan viikottainen juhla. Se alkaa perjantai-iltana kello 18 ja päättyy lauantaina auringonlaskun aikaan (klo 18)
Enne sapatin alkua perheen äiti on valmistanut sapattiaterian ja sytyttänyt vähintään kaksi kynttilää. Perhe kokoontuu pöydän ympärille ja äiti lukee kynttilöiden edessä sapattirukouksen ja heilauttaa kättään, joka tulkitaan sapattirauhan levittämiseksi taloon. Perheenisä siunaa leivän ja viinin.
Sapattina ei saa tehdä minkäänlaista työtä. Television katsominen, puhelimen käyttäminen , sähkön käyttäminen (vertautuu tulen sytyttämiseen), autolla ajaminen, liiketoimet puutarhatyöt, repiminen, kirjoittaminen ym. ovat kiellettyjä.
Tarkoitus on, että perhe viettää aikaa yhdessä kotona ja tutkii Tooraa.
Sapatin lopuksi luetaan havdala-rukous, jonka jäkeen sapatti on erotettu alkavasta arjesta.
Shabat Shalom sapattirauhaa !
Sapattileivät