ORTODOKSINEN KIRKKO IDÄN- JA LÄNNEN KIRKKOJEN ERO PATRIARKAATIT IKONIT SAKRAMENTIT VALAMON LUOSTARI ORTODOKSINEN PÄÄSIÄINEN JUMALANPALVELUS KIRKKORAKENNUS
VANHA VALAMON LUOSTARI
HISTORIAA
Tämä Valamon luostari, jonka nyt näet edessäsi, on toisen maailmansodan sytyttyä evauoitu Laatokan saarelta.Ketään alkuperäisestä veljestöstä ei olee enää elossa, mutta luostari on yrittänyt säilyttää vanhan Valamon hengellisen perinteen täällä Savon sydämessä uusille kilvoittelijoille.
Alkuperäisen Valamon luostarin perustivat ehkä 1100- tai 1300-luvulla munkit Sergei ja Herman Valamolaiset.(Valamon tarina Yle Areena)Silloisesta Valamosta kehittyi merkittävä venäläinen hengellisen elämän keskus. Saarella vierailivat Venäjän tsaarit ja huomattavat kulttuurin ja politiikan edustajat. Ennen rajojen umpeutumista (1917 Venäjän vallankumous) Suomen Karjalan ortodoksit tekivät sinne säännöllisesti pyhiinvaellusmatkoja. Tämä luostari oli miltei omavarainen. Siellä olivat viljeltävät pellot, metsät, karjaa, kalastus, oma leipomo ja eri alojen verstaita.
Suomen armeija siirsi yhdessä munkkien kanssa äärettömän kallisarvoiset ikonit ja muun arvoesineistön turvaan Kannonkoskelle, josta tuli ensimmäinen evakkomunkkien turvapaikka. Jo seuraavana kesänä löydettiin luostarille Heinävedeltä sopiva tila, josta voitiin ajatella kehittyvän Uusi Valamo.Tällä hetkellä Uudessa Valamossa on noin 10-henkinen veljestö
Uuden Valamon luostari sen alkuaikoina
VALAMON KAIKKIEN PYHIEN KIRKKO ELI VANHA KIRKKO
Ennen uuden kirkon rakentamista veljestö käytti kirkkonaan ja ruokailutilanaan kahdesta toisiinsa liitetystä riihestä tehtyä rakennusta. Nykyään tämä Kaikkien Valamon pyhien kirkko eli vanha kirkko on vain kesäisin auki. Osaksi varojen puutteen vuoksi ja siksi, että 40-luvulla vielä pitkään toivottiin ja uskottiin, että jonain päivänä paluu Vanhaan Valamoon olisi mahdollinen, ei alettu rakentaa uutta kirkkorakennusta. Lisäksi useaan otteeseen myöhemminkin koko luostarin tulevaisuus oli vaakalaudalla. Välillä uskottiin jopa koko luostarielämän kuihtuvan. Uusia tulokkaita oli liian vähän.
Kirkon ikonostaasin ikonit ovat Vanhasta Valamosta
Valamon kaikkien pyhien kirkko eli Vanha kirkko.
MUNKIN KELJA 50-LUVULTA
Kirkon perällä on alkujaan puuvajaksi tarkoitettu sivuhuone. Nykyään sinne on sisustettu munkin kelja (asuinhuone) siinä asussa kuin keljat olivat Valamossa 1950-luvulla.
Huoneen tila ja sisustus on hyvin vaatimaton . Kaikki mukavuudet puuttuvat. Huoneen tarkoitus oli kuitenkin antaa munkille yksityisyyttä levon, rukouksen ja lukemisen ajaksi.
Munkin kelja 50-luvulta
MIKSI JOKU HALUAA MUNKIKSI ?
Piispa Arsenin toimittamassa pienessä kirjassa PyhiinvaeltajanValamo annetaan seuraava vastaus"Maailmassa ja yhteiskunnassa ilmenevä olemassaolon taistelu ei tyydytä kaikkia. Luostariin tulevat eivät suhtaudu välinpitämättömästi yhteiskunnallisiin ilmiöihin eivätkä pidä maailmaa sinänsä kielteisenä, mutta tuntevat, että he eivät voi osallistua maallisen elämän muotoihin. He ovat virittyneet siten, että uskonnollis-eettiset tarpeet voittavat maalliset ja ajalliset kiinnostukset. Heissä ilmenee pyrkimys sisäiseen rauhaan ja hengen tasapainoon, jotka ovat välttämätön edellytys, jotta uskonnollis-eettiset tarpeet tulisivat tyydytetyiksi."
Ennen munkiksi vihkimistä on kokelasaika, jolloin kokelasta kutsutaan kuuliaisuusveljeksi. Tämän jakson jälkeen hänet voidaan vihkiä viitankantajamunkiksi, vasta tätä vaihetta seuraa munkiksi vihkiminen. On tärkeää, että kokelaalla on todellinen luostarielämän kutsumus. Jos hänellä on joitan erityistaitoja, haluaa luostari kannustaa häntä niissä ja hän voi niillä hyödyntää luostaria.
Valamon luostari noudattaa yhteiselämään perustuvaa luostarisääntöä. Tästä syystä luostariin tulijoilta edellytetään myös kykyä tulla toimeen muiden veljestön jäsenten kanssa.
Nykyään luostariveljet asuvat moderneissa pieniä yksiöitä muistuttavaissa asunnoissa. talot on sijoitettu hieman kauemmas luostarikeskuksesta, Modernilla munkilla on käytössään tietokone ja matkapuhelin, mutta edelleenkin hän on kilvoittelija, joka noudattaa kolmea vanhaa luostarisääntöä:kuuliaisuus (Jumalalle ja igumenille), köyhyys, naimattomuus.
Uusia keljoja on rakennettu vierailevien turistien ulottumattomiin.
MATKAILU - UUSI TULONLÄHDE
Ensin luostariyhteisö yritti soveltaa samaa maanviljelysluostarin perinnettä Heinäveden Papinniemessä kuin Laatokan Valamossa oli ollut, mutta se todettiin mahdottomaksi, koska luostariveljet vanhenivat, uusia tulokkaita oli vähän. Vähitellen maanviiljelys oli lopetettava ja pellot vuokrattava pois.
Luterilaisissakin alkoi herätä kiinnostus ortodoksisesta luostarista kohtaan ja he alkoivat tehdä sinne tutustumiskäyntejä. Luostarissa huomattiin, että matkailusta voisi tulla luostarille merkittävä tulolähde ja näin siirryttiin 1960-1970-luvulla matkailuelinkeinoon.
Entiset munkkien asunnot tyhjenvät, mutta turistien kiinnostus lisääntyi luostaria kohtaan. Munkkien asunnot muutettiin turistien käyttöön vierasmajoiksi. Alueelle rakennettiin myös uusi hotelli ja vastaanottokeskus. Entinen navetta kunnostettiin ravintolaksi.
Perinteisesti maatilalla oli marjapensaita. Nyt niitä on lisätty ja luostarissa on alettu valmistaa marjaviinejä, joita turistit ostavat mielellään luostarituliaisiksi kotiin.
KRISTUKSEN KIRKASTUMISEN KIRKKO
Luostari sai tukea uuden kirkon rakentamiseen Suomen valtiolta, mutta, myös monilta luostarin ystävyysseuroilta, joita on ympäri Suomea (Valamon Ystävät ry) Arkkipiispa Paavalin pitkäaikainen toive toteutui ja hän sai vihkiä kirkon käyttöön 1977. Samassa yhteydessä luostari siirtyi käyttämään gregoriaanista kalenteria ja kirkkoslaavin tilalle jumalanpalveluskielenä tuli suomi. Luostarin igumeni Sinforian, joka oli vielä vanhan Valamon munkkeja ,ehti olla uudessa kirkossa toimittamassa jumalanpalveluksia
Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkon ikonostaasi (Valamon pääkirkko)
Ikonostaasi on uusittu vuonna 2010 ja se edustaa tyyliltään 1800-luvulla suosittua vanhavenäläistä tyyliä.Pyhä portti keskellä ikonostaasia ja alarivin ikonit ovat peräisin Vanhasta Valamosta. Ikonostaasin toisen kerroksen kirkkovuoden suurten juhlien ikonit sekä sivuovien ylienkelit ja ylinnä oleva esirukousryhmä (desis) ovat uusia. Ikonostaasin edessä vasemmalla näkyy puolittain pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten ja Jumalanäidin Valamolainen ihmeitätekevä ikoni. Vastaavassa kohdassa oikealla on Konevitsalainen ihmeitätekevä ikoni. Ihmeitätekevä ikoni tarkoittaa ortodoksisessa kirkossa sitä, että monet ihmiset uskovat saaneensa avun rukouksiinsa rukoiltuaan tällaisen ikonin edessä. Valamon kuuluisin ihmeitätekevä ikoni on Jumalanäidin Konevitsalainen ikoni. Se on samalla myös Suomen ortodoksisen kirkon vanhin ikoni. Arseni Konevitsalaisen uskotaan perimätiedon mukaan tuoneen sen 1300-luvulla Athos-vuorelta Kreikasta.
PYHITTÄJÄISIEN SERGEI JA HERMAN VALAMOLAISTEN KIRKKO ( TALVIKIRKKO)
Talviaikaan, kun luostarissa ei ole turisteja eikä pyhiinvaeltajia samoja määriä kuin kesäisin, toimitetaan jumalanpalvelukset lämmitettävässä talvikirkossa. Kirkko on pyhitetty pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten pyhäinjäännösten siirtämisen muistolle.. Kirkon ikonostaasi on siitä erikoinen, että se on umpinainen. Ikonit ikonostaasissa ovat peräisin eri aikakausilta. Oikealla oleva jalallinen suuri metalliastia on ortodoksisessa kirkossa käytettävä kastemalja, johon lapsi upotetaan kolmesti kastetoimituksen aikana.
PYHÄN NIKOLAOS IHMEIDENTEKIJÄN TSASOUNA
Tsasouna eli pieni rukoushuone , joka valmistui luostarin laivarantaan 1987, on omistettu Lyykian Myrran (nykyisen Turkin aluetta) arkkipiispalle Nikolaokselle, jota pidettiin ihmeidentekijänä, merimiesten , kalastajien ja matkalaisten suojelijana
Tsasounan rakensi Vamossa pitkään talkoolaisena ollut alkuaan rajantakaisesta Salmista kotoisin ollut kirvesmies Niilo Jokiniemi. Ikonit on maalannut tamperelainen Maila Mäkinen.
Tsasouna on tarkoitettu luostarissa vierailevien ihmisten hiljentymispaikaksi. Vierailijat voivat hakea avaimen hotellin vastaanotosta.
Luostarin hautausmaa perustettiin 40-luvulla ja tähän mennessä sinne on haudattu parisataa ihmistä. Täällä ovat saaneet leposijansa luostarin munkit ja igumenit, munkiksi vihityt ortodoksisen kirkon muutamat arkkipiispat esim. arkkipiispa Paavali, Lintulan nunnat lähiseudun ortodoksiasukkaat sekä muutamat kulttuurihenkilöt: Pentti Saarikoski, Elina ja Pentti Karjalainen sekä Erkki Salmenhaara.
Ortodoksisia hautausmaita ei hoideta samalla tavalla kuin luterilaisia. Ne jätetään eräänlaisiksi hiljaisiksi luonnonpuistoiksi. Tämä kuuluu karjalaisortodoksiseen perinteeseen, samoin pienet harjakattoiset hirsirakennelmat, grobut. Haudoilla saattaa olla myös penkki vierailijoita varten.
Pyhittäjä Herman Alaskalainen oli Vanhan Valamon munkki, joka eli 1700-luvun lopulla. Hänet oli lähetetty yhdessä seitsemän muun munkin kanssa tekemään Alaskassa lähetystyötä aleuttien keskuudessa. Monien onnettomien tapahtumien jälkeen vain Herman selviytyi lähetyskentälle.
LUOSTARIN HAUTAUSMAA JA
PYHITTÄJÄ HERMAN
ALASKALAISEN TSASOUNA
VALAMON KIRJASTO JA KULTTUURIKESKUS
Laatokan Valamon kirjasto pyrittiin evakuoimaan ja Uuden Valamon kirjasto jatkaa sen perinteitä. Kirjastossa on Länsi-Euroopan suurin venäläisen ortodoksisen kirjallisuuden kokoelma, noin 20 000 nidettä. Uusia kokoelmia kirjasto on vuosien varrella hankkinut yli 30 000 nidettä. Kirjasto palvelee omaa veljestö, opistoa, tutkijoita ja luostarin vieraita.
VALAMON ARKISTO
Arkiston dokumentien varhaisimmat kappaleet ovat vuodelta 1750. Dokumentit käsittävät historiallisia tietoja, luostarin taloutta- ja rakennustoimintaa koskevia raportteja, kirjeitä ja erilaisia asiakirjoja. Erityisen mielenkiintoisia ovat Laatokan Valamon ohjaajavanhusten ja rippi-isien kirjeet.
VALAMO ORTODOKSISENA KULTTUURIKESKUKSENA
VALAMON KANSANOPISTO
Valamon kansanopisto on perustettu 1986. Sen tarkoituksena on antaa mahdollisuus muillekin kuin ortodokseille , kehittää itseään monipuolisesti kauniissa, kiireettömässä ympäristössä. Kursseija on tarjolla kädentaidoista monipuolisiin henkisiin ja hengellisiin opetuksiin.
Kurssitarjontaan voi tutustua internetin välityksellä
Hariton 1940-1947 Jeronim 1948-1952, Nestor 1952-1967, Simforian 1969-1979, Panteleimon 1979-1997, Sergei 1997-
HISTORIALLINEN NÄYTTELY
Näyttelyssä on esillä esim. muotokuvat kaikista Uuden Valamon igumeneista
Asialähteenä:Piispa Arsenin toimittama : Pyhiinvaeltajan Valamo, Valamon luostari julkaisuja 2013